Tehtäviä : ihon rakenne ja tehtävä.
Ihon rakenne
Epidermis eli orvakesi on puoli milliä paksuinen ihon päällimmäinen kerros. Se ei sisällä ollenkaan veri tai imusuonia. Päällimäinen epidermiksen kerros on sarveissolukerros (marrakesi). Tyvisolukerros on epidermiksen alin kerros js se koostuu tummallisista, jakaantuvista tyvisoluista. Tyvisolukerroksen melanosyyttisolut valmistavat pigmenttiä. Dermis eli verinahka on noin 0,5-2 mm paksu side kudosta,joka koostuu kollageenista ja elastiinista. Kollageeni on ihon rakenne aine ja sen antaa iholle mekaanista tukea. Elastiini antaa iholle sen joustavan ominaisuuden. Molemmat kudokset on proteiinia. Dermis sisältää paljon veri-ja imusuonia sekä hermoja. Dermisksessä sijaitsevat karvan juuriosa,talirauhanen, hikirauhanen, hermojen päätteitä ja imusuonia. Subkutis on ihon alainen rasvakudos. Sen paksuus riippuu ihmisen rasvakudoksen määrästä. Rasvakudos liittää ihon pintakerroksien alla oleviin kudoksiin, lihaksiin, rustoihin ja luihin.
Ihon tehtävät
Ihon pinnan pH on 4,5-5,5. Happamuus syntyy talin rasvahapoista, hiestä, ja ihosolujen eritteistä. Tätä ihon pintaa kutsutaan happokelmuksi. Ihon pinta kerroksen (epidermiksen) tehtävä on suojata elimistöä mekaanisesti, fysikaalisesti, kemiallisesti, ja mikrobiologisesti.
Hilseily
Hiuspohjan iho on normaalia paksumpi, koska siinä on enemmän pintasoluja (epiteelisoluja).
Hiuspohjan iho uudistuu koko ajan niinkuin muuvallakin vartalossa. Hilseongelmainen hiuspohjan iho uusiutuu noin 20 päivässä eli normaalia ihoa paljon nopeammin. Syytä hilseilyyn ei aina pysty selvittämään. Siihen liittyy monet tekijät esim, hormonitoiminnasta, ravitsemuksesta, säävaihtelusta tai ihan vaan vääränlaisista koti hoidoista. Jos hiusta pesee liikaa se voi hilseillä tai kuivattava pesutuote. Hilseongelmaa hoidataessa määritellään, onko hilse ja hiuspohja kuiva, rasvainen vai ärtynyt ja herkkä.
Rasvainen hiuspohja
Rasvaisen hiuspohjan tunnistaa hilsekasaantumista,jotka irtoavat hiuspohjaa käsitellessä. Hiukset ja hiuspohja tuntuu rasvaiselta ja öljymäiseltä. Rasvainen hilse on kellertävää ja paksua. Hiuspohja on punottava ja kutiava, ja siinä on finnejä.
Kuiva hiuspohja
Hiuspohjan kuivumista voi aiheuttaa esim sää. Talvella vähäinen ilman kosteus voi aiheuttaa hilseilyä. Kuiva hilse irtoaa hiuspohjasta helposti pieninä hiukkasina. Silloin se karisee hartioille ja hiusten muille alueille. Hiuspohja voi tuntua kireältä. Silloin talituotanto on vähentynyt ja epidermiksen sarveiskerroksen kosteuspitoisuus on vähentynyt.
Herkkä hiuspohja
Herkkä hiuspohja myös voi hilseillä jos se on ärsyyntynyt. Ärsyyntynyt hiuspohja kutisee, punoittaa ja kiristää. Herkkä hiuspohja on yleensä kuiva ja reagoi helposti ilmankosteuden muutoksiin, kemiallisiin käsittelyihin, liian voimalliseen mekaaniseen käsittelyyn tai sopimmattomiin tuotteihin. Ihon ärsytysreaktio ilmenee punoituksena, rakkuloina, kuumotuksena, ja hilseilynä. Ihon ärtyminen on yleensä merkki allergiasta. Oireet ilmenee välittömänä ärsytksenä tai parin päivän jälkeen.
Epidermis eli orvakesi on puoli milliä paksuinen ihon päällimmäinen kerros. Se ei sisällä ollenkaan veri tai imusuonia. Päällimäinen epidermiksen kerros on sarveissolukerros (marrakesi). Tyvisolukerros on epidermiksen alin kerros js se koostuu tummallisista, jakaantuvista tyvisoluista. Tyvisolukerroksen melanosyyttisolut valmistavat pigmenttiä. Dermis eli verinahka on noin 0,5-2 mm paksu side kudosta,joka koostuu kollageenista ja elastiinista. Kollageeni on ihon rakenne aine ja sen antaa iholle mekaanista tukea. Elastiini antaa iholle sen joustavan ominaisuuden. Molemmat kudokset on proteiinia. Dermis sisältää paljon veri-ja imusuonia sekä hermoja. Dermisksessä sijaitsevat karvan juuriosa,talirauhanen, hikirauhanen, hermojen päätteitä ja imusuonia. Subkutis on ihon alainen rasvakudos. Sen paksuus riippuu ihmisen rasvakudoksen määrästä. Rasvakudos liittää ihon pintakerroksien alla oleviin kudoksiin, lihaksiin, rustoihin ja luihin.
Ihon tehtävät
Ihon pinnan pH on 4,5-5,5. Happamuus syntyy talin rasvahapoista, hiestä, ja ihosolujen eritteistä. Tätä ihon pintaa kutsutaan happokelmuksi. Ihon pinta kerroksen (epidermiksen) tehtävä on suojata elimistöä mekaanisesti, fysikaalisesti, kemiallisesti, ja mikrobiologisesti.
Hilseily
Hiuspohjan iho on normaalia paksumpi, koska siinä on enemmän pintasoluja (epiteelisoluja).
Hiuspohjan iho uudistuu koko ajan niinkuin muuvallakin vartalossa. Hilseongelmainen hiuspohjan iho uusiutuu noin 20 päivässä eli normaalia ihoa paljon nopeammin. Syytä hilseilyyn ei aina pysty selvittämään. Siihen liittyy monet tekijät esim, hormonitoiminnasta, ravitsemuksesta, säävaihtelusta tai ihan vaan vääränlaisista koti hoidoista. Jos hiusta pesee liikaa se voi hilseillä tai kuivattava pesutuote. Hilseongelmaa hoidataessa määritellään, onko hilse ja hiuspohja kuiva, rasvainen vai ärtynyt ja herkkä.
Rasvainen hiuspohja
Rasvaisen hiuspohjan tunnistaa hilsekasaantumista,jotka irtoavat hiuspohjaa käsitellessä. Hiukset ja hiuspohja tuntuu rasvaiselta ja öljymäiseltä. Rasvainen hilse on kellertävää ja paksua. Hiuspohja on punottava ja kutiava, ja siinä on finnejä.
Kuiva hiuspohja
Hiuspohjan kuivumista voi aiheuttaa esim sää. Talvella vähäinen ilman kosteus voi aiheuttaa hilseilyä. Kuiva hilse irtoaa hiuspohjasta helposti pieninä hiukkasina. Silloin se karisee hartioille ja hiusten muille alueille. Hiuspohja voi tuntua kireältä. Silloin talituotanto on vähentynyt ja epidermiksen sarveiskerroksen kosteuspitoisuus on vähentynyt.
Herkkä hiuspohja
Herkkä hiuspohja myös voi hilseillä jos se on ärsyyntynyt. Ärsyyntynyt hiuspohja kutisee, punoittaa ja kiristää. Herkkä hiuspohja on yleensä kuiva ja reagoi helposti ilmankosteuden muutoksiin, kemiallisiin käsittelyihin, liian voimalliseen mekaaniseen käsittelyyn tai sopimmattomiin tuotteihin. Ihon ärsytysreaktio ilmenee punoituksena, rakkuloina, kuumotuksena, ja hilseilynä. Ihon ärtyminen on yleensä merkki allergiasta. Oireet ilmenee välittömänä ärsytksenä tai parin päivän jälkeen.
Kommentit
Lähetä kommentti